Kuolindoula, kouluttaja ja tilan pitäjä elämän ja kuoleman rajapinnoilla.

Elämä on matka ja yksi minun matkani kohteista on tutkia ja pohtia elämän suurinta mysteeriä kuolemaa, sekä selvittää miten voisimme elää merkityksellisemmin ennen kuin kuolemme.

Olen Emma Iso-Eskeli, kuolindoula, kouluttaja ja tilan pitäjä elämän ja kuoleman rajapinnoilla. Työni juuret ovat sekä ammatillisessa kouluttautumisessa että syvästi henkilökohtaisissa kokemuksissamenetyksestä ja kuolemasta. Olen menettänyt lapseni hänen ollessaan päivän vanha, ja kohdannut kuoleman läheltä myös isäni, kahden ystäväni itsemurhan sekä useiden muiden läheisten kuolemienkautta.
Näiden kokemusten myötä on kasvanut halu ja tarve ymmärtää kuolemaa syvemmin – ei vain tapahtumana, vaan osana ihmisyyttä, elämänkaarta ja merkityksellisiä siirtymiä. Ne ovat opettaneet minulle, kuinka tärkeää on tulla kohdatuksi kuoleman äärellä ilman kiirettä, selityksiä tai vaatimustaolla toisin kuin on.

Uskon, että kuoleman parempi ymmärtäminen syventää myös suhdetta elämään.

Luonteeltani olen rauhallinen, kuunteleva ja syvällisesti pohdiskeleva. Elämän ja kuoleman kysymykset ovat kulkeneet mukanani pitkään, ja niiden äärellä oleminen tuntuu minulle luonnolliselta ja merkitykselliseltä. Voin tarjota tukea sekä käytännön asioissa että sisäisen maiseman sanoittamisessa — niissä tunteissa, pohdinnoissa ja kysymyksissä, joita kuoleman läheisyys tuo mukanaan.

Tuon mukanani tilan, jossa on lupa olla avoimesti keskeneräinen, hauras, vahva, vihainen, pelokas, levollinen tai kaikkea tätä yhtä aikaa. En lupaa valmiita vastauksia, mutta lupaan olla läsnä — ihmiselle ja inhimillisyydelle.
Kuolindoulan työssäni sekä kouluttajana ja kurssien vetäjänä yhdistän käytännöllisen osaamisen, kehollisen ja emotionaalisen läsnäolon sekä tilan, jossa kuolemaa ja surua voidaan lähestyä turvallisesti ja rehellisesti. Minulle työ tässä kentässä on ennen kaikkea rinnalla kulkemista – tilan pitämistä silloin, kun sanat ovat vähissä ja elämä on hauraimmillaan.
Uskon, että kuoleman parempi ymmärtäminen syventää myös suhdetta elämään. Työni kutsu on tukea ihmisiä kohtaamaan kuolema osana elämää, arvokkaasti, inhimillisesti ja omassa tahdissaan.